Väyläkirjat-kustantamo on toiminut jo 25 vuotta painopistealana pohjoisen kirjallisuuden erikoiskustantamo. Kustantamon juuret ovat syvällä pohjoisen vuosisatojen historiassa. Vuolaasti virtaavat väylät ja raikkaat tunturipurot valavat toimintaamme ja teoksiimme sykkivää voimaa.

Tuotantoon kuuluu jo lähes 500 teosta. Pääosa niistä on tietokirjoja, mutta joukossa on enenevässä määrin myös kaunokirjallisuutta. Romaanit, runot ja elämäkerrat maalaavat lukijan mieleen kesän unettoman auringon värjäämät yöttömät yöt, talven kirpeät pakkasaamut ja syksyn puiden lämpimän ruskaverhon.

Kirja-arkistostamme on paljon sota-aikaa ja veteraaneja muistelevaa kirjallisuutta, Lapin paras kokoelma sukukirjoja sekä runsaasti kirkollisia ja hengellisiä kirjoja.

Tervetuloa Väyläkirjojen pariin!

---

Uutuudet

---

---

Ajankohtaista

Kirjailija Risto Kormilaiselta 50. teos 

Korona-ajan runoja pureutuu poikkeusolojen  nostattamiin tunteisiin

”Etä vieraannuttaa kaikesta.
Etäyttää.
Ja tuo kaiken läsnä olevaksi, näkyväksi.”

Kirjailija Risto Kormilaisen uusi runokokoelma on nimeän myöten hyvin ajankohtaisesta teemasta: Korona-ajan runoja. Kustantaja Väyläkirjat luonnehtii teosta: ”Nämä runot avaavat rohkeuden ja toivon näköaloja viranomaisten alati muuttuvien suositusten, rajoitusten ja sulkujen arkeen. Vaikeuksien keskellä tarvitaan toinen toisen tukemista sekä hyvää tilannehuumoria, joka läikkyy runoissa heijastuksenomaisena.”

Korona-ajan runoja on liki satasivuinen kokoelma runoja, joissa Kormilainen pohdiskelee kolmatta vuotta jatkuvaa pandemiaa tulevaisuuden ja toivon näkökulmasta, tarkastelee erilaisia henkilöitä, vuodenkiertoa, muistoja, kaipausta, valon voimaa ja yhteyden merkitystä toiseen ihmiseen. Runoissa kuvataan kamppailua elämän ja terveyden puolesta. Oma keho onkin yhtäkkiä heikko ja haavoittuva. Kormilainen valaa runoillaan uskoa huomiseen ja vahvistaa toivoa.

Korona-ajan runoja on Kormilaisen 50. teos. Näin teos juhlistaa hänen pitkää kirjallista uraansa, joka alkoi 46 vuotta sitten esikoisrunokokoelmalla On joku toinen päivä kuin eilinen (WSOY 1976). Sen jälkeen Kormilainen on julkaissut vuosittain runoja, proosaa, esseitä, hartaustekstejä ja kolumneja. Hänen tekstejään on käännetty englanniksi, liettuaksi, ruotsiksi, unkariksi ja venäjäksi. Tekstejä on julkaistu yli sadassa antologiassa ja kokoomateoksessa. 

Kormilainen sai teoksestaan Lukemisen avartava tie (Väyläkirjat) Kainuun kirjallisuuspalkinnon 2021. Hänet on nimitetty  Vuoden papiksi 2005 ja Vuoden kainuulaiseksi puhujaksi 2014. Paikallislehtien Antti-patsaan hän sai  2007. 

Työssään pappina hän toimi viimeksi Suomussalmen kirkkoherrana ja Kainuun lääninrovastina vuoteen 2018, jolloin jäi eläkkeelle.

---

Helsingin yliopiston ympäristömuutoksen professorin ja Tuomasmessu-yhteisön aktiivisen maallikon Atte Korholan kirja Ovista ja ikkunoista on suosituista radiohartauksista laajennettu esseekokoelma alaotsikolla ”Matka syvimpään minussa”.

Wilfrid Stinissenin (1927-2013) kirjat ovat olleet vuosikymmeniä Pohjoismaissa luetuimpia hengellisiä kirjoja. Väyläkirjat on julkaissut jo neljännen suomennoksen, nyt ehtoollisen eli eukaristian syvällisestä olemuksesta:  Murrettu leipä. Jumala ilmaisee rakkautensa eukaristiassa. Kirjassa on Luther-tutkijan, piispa Jari Jolkkosen johdanto ehtoollisen salaisuudesta.

Kesän uutuusteoksissa on kaksi Lapin urheilun merkkiteosta. 

Raimo Laitilan Lyhyen kesän urheilijat I kertoo Lapin yleisurheilun alkuvaiheet aina sotavuosien yli (1900-45). Kirja julkistettiin  18.8.2020 jolloin oli kulunut tasan sata vuotta Lapin ainoasta  yleisurheilun olympiavoitosta, Ville Pörhölän kuulantyönnon kultamitalista Antverpenissa 1920.

Liikuntaneuvos Leena Jääskeläisen Aippara. Oukulta Olympialaisiin puolestaan kertoo ensimmäisenä suomalaisena  talviolympialaisten pujotteluun osallistuneen Aimo Vartiaisen vaiheet Ounasvaaran rinteiltä St. Moritzin alpeille 1948.

Sotavuosien historiaa sivuaa uskontotieteen ja etnografian professorin  Juha Pentikäisen muistelmateos Synnyin Talvisotaan, jossa Talvisodan viime viikkoina 1940 syntynyt kirjoittaja peilaa sota-aikaa vanhempiena ja sukulaistensa kirjeenvaihdon perusteella. Hän keskustelee kansanvälisesti tunnetuimpien uskontotieteen ja etnografian tutkijoiden kanssa.

Merkillinen oli kulkuni -teos perustuu rivimiehenä kuuluisassa Jänkäjääkäreiden joukko-osastossa JR12:ssa  palvelleen kittiläläisen rintamamiehen Onni Rauhalan (1919-1980)  päiväkirjaan Talvisodan varusmiespalveluksesta  Jatkosodan tuimimpiin taisteluihin Kiestingissä, Vienan kanavalla ja Tali-Ihantalassa sekä lopuksi Lapin sodassa (1940-45).

Suositut trilogiat saavat jatko-osia

Väyläkirjojen syksyn uutuusromaaneissa etenee toisiin osiinsa kaksi kovin erilaista trilogiaa, kolmiosaiseksi suunniteltua kirjasarjaa.

Tornionlaaksolaisen Kari Kaulasen Kuuramäki II. Kylä tunturien sylissä on odotettu jatko-osa suosittuun tunturikylää ja Lapin varhaista matkailua kuvaavaan historialliseen romaaniin Kuuramäki I, joka ilmestyi  2018.

Tamperelaisen Jari Kuusen Tummanpunaiset vuodet on puolestaan itsenäinen jatko-osa Tampereen seudun  Messukylä-trilogiaan, jonka I teos Piinaviikot 1918 ilmestyi 2018.

Kalle Päätalo -instituutin kirjoituskilpailussa vuosi sitten palkitun Taisto Tammelan historiallinen uutuusromaani Säynäjäjärven mysteeri seuraa Lapin alkuperäiskansan ja Ruotsi-Suomen kuningashuoneen innostamien uudisviljelijöiden  elintapojen väistämätöntä vastakkainasettelua  1500-luvulla.

Tarton rauhan ja Petsamon Suomen liittämisen satavuotisjuhlavuosien 2020-21 kunniaksi julkaistaan uusi korjattu 2. painos tekniikan tohtori Antero Kuittisen kirjasta Kolme matkaa Petsamoon yhteistyössä Petsamon-Seuran kanssa.

Pekka Lassilan ja Erkki Finnin kirja Vanhan Sallan Vuorikylästä – ihmisiä, sukuja ja näkymiä 1800-1939 on laajennettu 2. painos tekijöiden suositusta teoksesta kylästä, joka menetettiin lopullisesti viime sotien rauhansopimuksissa.

Runoja ja esseitä 

Kirjailija, rovasti Risto Kormilaisen esseekokoelma Lukemisen avartava tie on jo 48. teos hänen monipuolisessa ja laajassa tuotannossaan. Esseiden aiheet vaihtelevat kielestä  ja kirjallisuudesta mm. pohdintaan itäisyyden merkityksestä itäsuomalaisuudessa. Kirjoittaja avaa myös hengellisen kirjallisuuden lukemisen merkitystä oman elämänsä eri vaiheissa.

Kainuulaisjuurisen Kaija Karjalaisen uuden runokokoelman Valon hopeiset polut kuvituksena ovat kirjoittajan upeat luontokuvat. Kirjoittaja on työskennellyt pari vuosikymmentä Lähetysseuran työssä Thaimaassa, Venäjällä ja Singaporessa.

Posiolaisen opettajan  Pirjo Osolan  Yhden kynän verran on tuotteliaan runoilija-taiteilijan neljäs runokokoelma. Sen kuvituksena ovat tekijän omat maalaukset.

Pellolaisen lehtorin Anja Korteniemen (1943-2018) postuumi kirja Anja, Jumalan lapsi koostuu  hänen hartauskirjoituksistaan pitkällisen sairauden viime vuosilta.

Ylitorniolaissyntyinen  Viljo Alapurasen (s. 1950) Viljo-papan kertomukset lastenlapsilleen Raanujärveltä maailmalle ovat laajentuneet elämäntarinaksi, joka kuvastaa samalla sotien jälkeisten suurten ikäluokkien taivalta syrjäkyliltä nykyajan ammatteihin.

Aiemmin historiallisen  romaanisarjan Salla-trilogian kirjoittanut Oili Hannula jatkaa  nyt lasten ja varhaisnuorten seikkailukirjalla Siiravaaran salaisuus, joka pohjautuu mummon pohjoisen pitkien automatkojen kertomuksiin lastenlapsilleen.