Poppia Väylän pyörtheistä II – Musiikkijuttuja Tornionlaaksosta 1600-luvun Antti Keksistä 2000-luvun Lordiin
Arto Junttilan Poppia Väylän pyörtheistä II. Musiikkijuttuja Tornionlaaksosta 1600-luvun Antti Keksistä 2000-luvun Lordiin on jatko-osa kymmenisen vuotta sitten julkaistulle kirjalle Poppia Väylän pyörtheistä (omakustanne), joka kulki alaotsikolla ”Välähdyksiä Tornion kevyen musiikin historiasta”.
Silloinkin musiikkityylien ja paikkakuntienkin rajat ylitettiin molemmin puolin, mutta nyt tietoa Tornionlaakson musiikista on kerätty laajemmin.
Kirja on tuhti musiikkipaketti, jonka pääpaino on ajassa ja tekijöissä, joista useimmat ovat jo edesmenneitä, mutta ansaitsevat nimensä historiaan. Oma lukunsa siinä on Aavasaksan ja Tornionjoen vastarannan juhannusjuhlilla. Nykymusiikkia käsitellään vain lyhyesti. Sitä edustavat artistit, joilla on jokin side erityisesti Tornioon – Lordista ja Jukka Pojasta alkaen.
Teoksesta voi lukea myös Talvisodan aikana 1939-40 Kemissä korttelivahtina toimineen Bruno Laakon Allakka-muistiinpanot ja kuinka Vilho Suonvieren kannel soi korsussa sota-aikaan Luttojoella.
Kirja paljastaa lisäksi muun muassa, kävikö Aurinkovaaran juhannuksessa todella 20 000 ihmistä, muutaman Juha Vainion laulun syntyhistorian, kuka kirjoitti klassisimman Tornionjoki-laulun, kuka oli Mikael Niemen Vittula-kirjan kitaravirtuoosi Greger ja kuka auttoi Laila Kinnusen pulasta.
Rajan ylityksiä tehdään niin Kemiin kuin Pajalaankin. Aiheiden puolesta siinä selvitetään tutkijan otteella myös Tervolan Pohjankaaren vuoden 1972 Sweet-mysteeri.
Muuhun kuin puhtaasti musiikkiin liittyy piipahdus Spede-huumorin alkulähteillä Muoniossa.
